Ulkona on kamala sää.
Koko ajan masentaa koska on niin karunnäköistä aina.
Mutta onhan tässä syksyssä muutamia hyviä puolia;
Joulutulee kovaa vauhtia talven kanssa kilpaa uudesta vuodesta nyt puhumattakaan mutta koko ajan takaraivossa huutaa ääni surusta ja tuskasta ja se ääni kaipaa kesää.
-
Kesä tuo kaukainen käsite joka tulee kyllä aikanaan kunhan vain jaksaa odottaa.
-
Ja taas se tulevaisuus on piinaamassa minua miksei aika voisi vain pysähtyä ?
Miksi ajan pitää kulua niin nopeasti en kerkeä nauttimaan elämästä koskaan.
Vastahan minä menin ala-asteen ensimmäiselle luokalle ?
Vastahan minä tutustuin mahtaviin ystäviin ?
Vastahan minä sain ensimmäisen lemmikkini ?
Ja juuri äskenhän minä menin yläasteelle ?
Hetki sitten seurustelin ensimmäisen kerran ?
Miten muka on mahdollista että aloitin tänä syksynä yläasteen viimeisen luokan ?
Niin paljon kysymyksiä jotka voidaan tiivistää yhteen lauseeseen.
Aika kuluu, eikä sille voi mitään.
Surullista mutta totta.
Eikä voi tehdä muuta kuin antaa ajan kuljettaa ja yrittää nauttia elämästä.

Mul ois haaste sulle mun blogissa ;) käyppä kurkkaa!
VastaaPoistahttp://erikaaw.blogspot.fi/
sulle on haaste mun blogis:)
VastaaPoista