tiistai 9. lokakuuta 2012

Ankeaa elämää.

Ulkona on kamala sää.

Koko ajan masentaa koska on niin karunnäköistä aina.

Mutta onhan tässä syksyssä muutamia hyviä puolia;

Joulutulee kovaa vauhtia talven kanssa kilpaa uudesta vuodesta nyt puhumattakaan mutta koko ajan takaraivossa huutaa ääni surusta ja tuskasta ja se ääni kaipaa kesää.

-

Kesä tuo kaukainen käsite joka tulee kyllä aikanaan kunhan vain jaksaa odottaa.

-

Ja taas se tulevaisuus on piinaamassa minua miksei aika voisi vain pysähtyä ? 

Miksi ajan pitää kulua niin nopeasti en kerkeä nauttimaan elämästä koskaan.

Vastahan minä menin ala-asteen ensimmäiselle luokalle ?

Vastahan minä tutustuin mahtaviin ystäviin ?

Vastahan minä sain ensimmäisen lemmikkini ?

Ja juuri äskenhän minä menin yläasteelle ?

Hetki sitten seurustelin ensimmäisen kerran ?

Miten muka on mahdollista että aloitin tänä syksynä yläasteen viimeisen luokan ?


Niin paljon kysymyksiä jotka voidaan tiivistää yhteen lauseeseen.


Aika kuluu, eikä sille voi mitään.

Surullista mutta totta.

Eikä voi tehdä muuta kuin antaa ajan kuljettaa ja yrittää nauttia elämästä.











2 kommenttia:

  1. Mul ois haaste sulle mun blogissa ;) käyppä kurkkaa!
    http://erikaaw.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  2. sulle on haaste mun blogis:)

    VastaaPoista